Karuselli

Olen tässä miettinyt, miksi joku tykkää uudesta ja toinen rakastaa vanhaa? Miksi toiselle romu on toisen aarre? Onko ihmisissä oikeasti niin suuria eroavaisuuksia vai onko meistä osa syntynyt vain väärään aikakauteen?

Nykypäivän helppous taitaa unohtua kun mietin aikaa "ennen vanhaa". Mitä tekisin ilman kännykkää tai pesukonetta. Sitä en lähtisi kokeilemaan.

Silti, olisi hauska elää 30-luvulla hetken ja palata takaisin kun liikaa ahdistaa. Hakisin sieltä  elämisen sisukkuutta,  heinäseipäitä ja ladon ovia!

Lasten karuselli vuosien takaa.
Meidän lasten ilona nyt!

Pihassa on tuijan paikka

Piha on kesken ja paljas. Paljon on tekemistä ja paljon on tehty. Hiekkalaatikon kohdalla oli aiemmin nurmikoitunut auton käännöspaikka. Viime kesänä laitettiin tähän multaa ja nurmikkoa. Kesän kuumuus teki tehtävänsä eikä nurmikko jaksanut kasvaa. Alla on paksusti hiekkamaata. Nämä ratapölkyt kaivettiin ylös käännöspaikalta. Olivat oikeastaan täysin hautautuneet maan alle. Tykkään selkeistä ja helppohoitoisista asioista. Voisin kuvitella tähän lisäksi vielä istutuksia. Täytyy kuitenkin pitää istutukset niin selkeinä, että ajettavalla leikkurilla saa siististi nurmikon leikattua. 

 Meillä on runsaasti heinäseipäitä. Ajattelin niitä tähän tyyliin laittaa vielä puugrillin ympärille. Tässä heinäseipäät antaa suojaa kompostille. Voisin laittaa miehen tekemään uuden kompostin ja sen ympärille haketta. Asia kerrallaan. Näin se on. Lasten kanssa menee päivät. Nämä istutukset ja heinäseipäät asettelin tytön päiväunien aikana. Huomenna taas reippaat 2h jne loputtomiin, niin valmista on ennen ensilumen tuloa!