Powered By Blogger

tiistai 30. joulukuuta 2014

Äiti netistä

Ei ehdi levätä. Yläkerran aulanurkkaus.

Tytär 8kk ja lääkitys "toivottavasti" kohdillaan.

Netistä voi nykyään saada tai tilata mitä tahansa. Ainakin mitä itse olen seurannut tätä tilannetta. Huonekalut ja vaatteet, jopa ruokaa. Itse löysin netistä aikanaan jopa poikaystävän. Ja yhdessä ollaan oltu ja perhe tähän ympärille saatu. Tuohon aikaan ei netti ei ollut niin suuressa osassa elämää. Silloin ei ollut älypuhelimia joilla surffata. Elettiin aikaa 2001 jolloin näitten tarina alkoi.Hyväne aika tosiaan, nettisuhde on kestänyt reilusti yli 10vuotta!

Nykyään netistä saa jopa äitejä. Täytyy osallistua johonkin "mammat" ryhmään ja sieltä voi saada äitin lapsineen kotiin saakka. Tosin tämä ei toimi sinkkumiehille vaan tarkoitus lienee toinen. Eli sinkkumiesten foorumit löytynee treffit palstoilta. Äitien verkostoituminen auttaa parhaiten yksinäisiä joiden ystävät ovat kaukana tai niitä joiden lapset tarvitsevat leikkiseuraa. Sosiaalinen verkostoituminen syystä tai toisesta edistänee ihmisen hyvinvointia!

Nettikirppikset taitaa olla nykyään tehokkain tapa myydä tavaraa. Varsinkin kun esim facebookissa jokaiselle kaupungille, vaatemerkille tai ryhmälle on omat myyntisivut. Ostajan on helppo löytää myös kohteensa. Pikkuisen koukuttavaakin tuo on.... "miten niin, mistä tiedän" 😁

maanantai 29. joulukuuta 2014

Strömsössössöö!


Ihanaa kun joulu ja tohina on ohi. Vai onko? Voiko tohina loppua siihen kun juhlapyhä on ohitse? Ei tosissaan. Laitoin kuumemittarin pikkuselle ja lukemat tärähti lähelle 39 astetta. Suppoa ja hellyyttä.

Taudit leviävät kuin kulovalkea ja enpossa lääkäri sen todensi, että taudit tarttuu.

Ajeltiin sivuteitä ja tultiin näin satumaisiin maisemiin.
Kokkihommat jäi lähes tekemättä kun jouluväsymys iski todella päälle. Jotain pientä tuli kokeiltua.

Piparipari lumihangessa
Löysin kaupasta piparirahkaa josta ihan kokeilemalla jälkkäriä. Lisänä kermavaahto joka maustettu kardemummalla ja sokerilla, piparin murusia ja vaniljasokeria. Tämän rahkan kanssa sopii hedelmät tai vaikka säilyke persikan paloja. Nam nam.

Joulun paras herkku on lohitartar. Sopii parhaiten ruisleivän päällä. Ja on helppo tehdä. Maku vain paranee kun se saa seisoa jääkaapissa. Graavilohi+punasipuli+tilli+ranskankermaa ja hyvää on. Hyppysellinen suolaa mukaan!


Tuttinauhan askartelin eilen kun vanha meni poikki. Eikä käynyt mielessäkään heittää ehjiä osia roskiin! En oikeastaan ajatellut tehdä tästä näin prinsessa tyylistä, mutta kun tarvikkeita löytyi kotoa niin mikäs siinä. Samaa nauhaa ja kukkasta käytin tytön kastepuvussa. Kastejuhlasta on jo puolivuotta.

Omalle prinsessalle

torstai 25. joulukuuta 2014

Mummolassa jouluna

Asumme pulkkamäen ja hiihtolatujen vieressä. 


 Joulua vietetty ja kinkkua syöty. Monenlaista lahjaa avattu ja batmaneilla leikitty. Pulkkamäkeen kun päästiin, niin se taisi olla kuitenkin paras asia. Tai pulkkamäki serkusten kesken.
Niinhän se on, moni asia elämässä (niinkuin joulussakin) ovat ilmaisia ja korvaamattoman arvokkaita. Kiitos niistä!


Oman lapsuuteni joulut tuntuvat menevän mummolaan. Sitä mummolaa minulla ei ole, mutta pidän sen syvällä sydämessäni ikuisesti. Siellä on minun ukki ja mummi. Maailman touhukkaimmat isovanhemmat. Piirakat ja kalaruuat. Notkuvat pöydät. Hellyys ja lämpö. Niistä on mummola tehty.

Mummolassa jouluna oli aina kova pakkanen. Lumikinokset houkuttelivat leikkimään. Kuistilla oli niin kylmä, että kuuran kukkaset oli piirtäneet ikkunoihin. Ja sieltä kuistilta lähti kaksi ovea. Toinen yläkertaan ja toinen eteiseen. Yläkerrassa oli vierashuone. Hetekat lapsille. Yläkerran ikkunaan tuli valonkajo kun kerran tunnissa joku ajoi autolla ohi. Kun mietin lapsuuden yöpymisiä mummolassa, mielen valtaa lämpö ja rauhallisuus. Turvallinen olo. Tässä talossamme olen kokenut saman. Välillä olen havahtunut siihen samaan valonkajoon kuin lapsena. Autojen valot pimeällä välkehtää yläkerran ikkunaan kuten mummolassa ennenvanhaa.

Lapsuuden muistojen joulua mummolassa ei voita mikään. Niitä hetkiä ei saa takaisin, eikä uusiakaan tule. Ukki on nukkunut jo pois, mummini ei muista minua.

Silti mieleni saa kaiken palaamaan, kuten minä sen muistan.

tiistai 23. joulukuuta 2014

Hyvää joulua

 Hyvää joulua!
Pitkään olen mielessäni toivonut näitä ontelokuteesta tehtyjä mattoja. Olohuoneen keinun alle ja lasten "keittiöön". Niin ihanasti kävi, että Fb kirppiksen kautta löytyi näitä useampi mistä valita. Ja vielä kotiinkuljetuksella, joka on kotiäidin unelma!
Toki olen kuullut, että näitä on helppo tehdä itsekin. ..aivan varmasti.

Tässä keittiössä ei tarvitse pelätä roskia!
Tohinaa ja touhua ennen joulua. Nyt ei ehdi enempää jorista. Kiirettä on :)

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

kuusi yhden hinnalla



"Joulu  juhlista jaloin, pikkujoulusta kontaten." Nyt on kuusi koristeltu ja lasten kiinnostus herätetty. Niissä palloissa on jotain taikaa kun niitä käpälöidään tuon tuostakin. Samaa toki tein itse lapsena. Vaan ei meillä "namusia ripustettu, ompi kuusen oksille" niinkuin laulussa sanotaan. Tulisi melko kertakäyttöinen koristus. Ja mihin ovatkaan hävinneet suomenlippuviirit kuusien oksilta? "Made in Finland". Luulin muuten pienenä, (ukkini kun kävi usein verkoilla) että made tuossa yhteydessä tarkoittaa kalaa. Selvisi se myöhemmin, opiskeltuani hiukan lisää, että sitä se ei suinkaan tarkoita.

Lapsena se elämä on parasta. Harmiksi sen toteamiseen piti kasvaa yli 30vuotta. Oli usko joulupukkiin ja tonttuihin. Eikä ressiä yhtään mistään. Ei joulusiivoja tai kaupparallia. Sai vain olla, pötkötellä. Välillä syödä torttua ja piparia.Niillä eväillä on päästy pitkälle!

lauantai 20. joulukuuta 2014

Puolet kuusesta

Ja niin joutui hyasintit saattohoidon kautta hägblom oy roskikseen. Tuli tilalle tähdet. Tietysti valkeat. Jotka tietysti tiputin lattialle siivotessani... katsotaan nyt miten käy. Jännittää kestääkö kasvi joulun yli!


Eteisen senkin päälle tuli tähti! Tää on just niitä halpoja clas ohlssonilta. Sai lamppukuupan kaupan päälle. Sekin meinasi unohtua, vaan kassalla täti huomasi asian.


 Alla kuva meidän kotitiestä. Ensilumi tuli ja suli, mutta jos tämä pysyisi joulun yli.

Kirjoitan yhden aikaan yöllä eli tänään on jo sunnuntai. Tänään minun pitää herätä ennen kuutta aamuvuoroon. Olen työpaikallani "sijaisena" tienaamassa hiukan ylimääräistä. Saan olla se onnekas joka tekee vain tuurauksia. Syksyllä sitten tosihommiin.

Tänään(kin) on ollut rankka päivä. Lumityöt kahteen kertaan, kaupassa, joulusiivoukset ja paketointi. Ja huomaa, tässä ei ollut lueteltuna sitä mitä olen tehnyt kahden lapsen kanssa koko päivän (ja yksin). Se on niin automaatio ettei siitä kannata ressata. Mutta tämä kaikki muu! Aika ei riitä. Tänään tosin piti käydä ostamassa yhdet kumpparit, mutta tasarahan puuttuessa ei näitä "siviilikauppoja" käytetystä tavarasta tehdä. Sen sijaan hain yhden ihanan tuolin parilla kympillä. Siitä tulee minun yöpöytä. Nyt vaan odottelemaan, että prinsessa kasvaa isoksi (ei tapahu lähipäivinä) ja saan pinnasängyn tilalle tuolin ja lampun.

Nii joo ja kiire on ollu kun kuusikin on puoliksi koristeltu. Ei vaan ehtiny.

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Puusauna

Puita on vaan ei puusaunaa. Tai teoriassa on, mutta käytännössä ei. Mikä nyt erottaa käytännön ja teorian on tuhansia rahaa ja kymmeniä työtunteja.
Pihassamme on "Suomen rumin pihasauna" tittelin omaava laitos, josta en kehtaa kuvaa edes tähän laittaa. Niin ruma se on. Häpeä suorastaan.


Tuossa saunan pukeutumishuoneen verhot roikkuu aavemaisesti hämähäkin seitin ympäröimänä. Kymmenien vuosien pöly peittää valkoisen pitsin. Verhotanko on ruosteessa ja heikosti kiinni seinässä. Jotain kaunista tässäkin on nähty. Kun sauna on purettu lauteista ja kiukaasta, verhot on jätetty niille sijoilleen.


Tässä ovi saunaan. Siellä ei ole enää mitään. Tyhjä huone josta lähtee hormi ja piippu joiden kunto ei vissiin vastaa eu-direktiivejä.

Vähän mietityttää miksi saunan ovessa on tuo lukko ulkopuolella...josko harjoiteltu sanomisen mm kisoihin.


Sähkötkin löytyy. Vesi ei juokse. Silti haave omasta pihasaunasta on edelleen. Ystävät ja maanmiehet värvätään palvelukseen.





tiistai 16. joulukuuta 2014

Motivointivideo

"Mustaa joulua sullekkin" lausahduksen kuulin joku viikko sitten. Sen oli vihaspäissään lausunut riitapukari toiselle. Vaikka onhan niitä radikaalimpiakin lauseita olemassa. Varsinkin kun musta joulu on totta niin monelle meistä. Kelit on mitkä on. Lasten joululauluissakin soi "jollei jouluna ole lunta, voiko joulupukki tullakkaan..". Eli musta joulu. Siitähän saisikin oikeastaan uuden päivitetyn toivotuksen joulukorttiin. "Mustaa joulua toivoo mummi ja pappa".


Nyt näyttää lumiselta. Pakkasta lupailee säätiedotus. Kuvassa meidän aurauskalustoa. Vähän syö diisseliä, mutta pirun huonoa jälkeä jättää. Autokuskin motivointi työhön vie usein enemmän aikaa kuin itse työ. Tai työhön tarttuu kyllä, mutta sovitussa urakassa pysyminen on vaikeaa. 


Huomaan katselevani näitä kummeli jaksoja kun kun tarvitsen piristystä. Lisäksi tästä ilosta nauttii 8kk ikäinen tyttäremme, jonka ruokailutilanteisiin liitetään joku videopätkä. Jännä sinänsä, ettei teletapit kiinnosta. Teletappien kohokohta "kikattava aurinko" jaksaa kiinnostaa ja se siitä sitten. Vaikka en ihmettele, tylsää katsottavaahan se on. Vaan annas olla kun kummelia tulee tuutista ulos.. rupiaa suu aukenemaan ja ruoka maistuu.



piparkakkutalo

Pojan kanssa teimme piparkakkutalon. Ulkoisesti se muistuttaa erästä karkkitaloa....

Hannu ja Kerttu


Hannu ja Kerttu asuivat kaukana keskustasta Kälviällä. Heidän vanhemmat olivat normaaleja, peruspalkkaisia kunnan työntekijöitä. Naapurin rouva Laura Räty oli heiltä tosin kysynyt viime syksynä, että "kuka muka tienaa alle 2600e/kk". 
Tällöin Hannun ja Kertun vanhemmat tajusivat, että he ovat pienituloisia. 

Aiemmin onnellinen perhe alkoi miettiä mistä ratkaisu tähän visaiseen ongelmaan. 

Äiti päätti eräänä päivänä, että lapset saisivat lähteä retkelle metsään yhdessä isänsä kanssa. Sinä päivänä kuitenkin satoi, joten isä pyysi lapset volvon kyytiin. 

Isä mietti kuumeisesti mistä ruokaa tähän aikaan päivästä. He ajoivat mäkkärin ohi, mutta se oli suljettu. Rossossa oli iso pikkujoulu tapahtuma joten sekään ei käynyt. 

Lopulta isä keksi hyvän ratkaisun. -Nyt Hannu ja Kerttu lähdemme mummolaan. 

Mummola olikin huono ratkaisu, sillä mummo oli juuri tehnyt kaalilaatikkoa. Lapset tärisivät kauhusta. Isä keksi syyn lähteä takaisin kotiin ja jätti lapsi raukat niille sijoilleen. Hannu ja Kerttu istuivat peloissaan ruokapöydässä.

Mummi kauhoi ruokaa lautaset täyteen ja tuumasi "teidän täytyy syödä ja vähän lihoa". Kerttu oli saanut lautasen tyhjäksi kun mummo oli lastata ruokaa lisää. 

Vatsat kylläisinä he lähtivät kävellen kotiin. Kotona vanhemmat olivat iloisia kun perhe oli jälleen koolla. Ja naapurin täti Ministeri Räty oli pahoitellut sanomisiaan.


maanantai 15. joulukuuta 2014

kummitustalo

Jokaisella on varmasti tunne, että kummituksia on sittenkin olemassa. Niitä jotka liikkuvat kuunkajossa pimeällä pihatiellä tai laahustavat ullakolla. Varjot huojuvat pelottavasti eikä pimeällä kujalla ole turvallinen olo. Ehkä kaikki onkin mielikuvitusta, pelkoa siitä mitä ei näe tai ymmärrä.


Talomme näyttää kummitustalolta alkuillan hämärässä. Joskus oikein puistattanut, että mitä jos katsellessani tyhjää taloa pihalta, joku heilauttaisi verhoja tai pyyhältäisi ikkunan ohi. Katsoisi minuun kalpeilla kasvoillaan, silmät syvästi päässä.

-Myönnetään, mielikutus on vilkas! Ja niin vilkas se on, että varmistin vuosi sitten talokauppiaalta, ettei taloon ole kuollut koskaan ketään. Minulle kerrottiin myöhemmin, että talon rouva oli pitkään vanhainkodissa ennen kuolemaansa....

Tässä kuva netistä joka tuli mieleeni kirjoittaessa;


 Tämä maisema on syyskuulta. Synkkä ja voimallinen.


Luita pihan kaivauksissa on löytynyt joka puolelta... mikä onkaan näiden alkuperä? Mikä on talomme salaisuus jos sitä edes on? Ehkä se selviää.


lauantai 13. joulukuuta 2014

Tähti löytö

Tavallinen päivä.
Poika herättää yhdeksältä tulemalla äitin peiton alle ja minä yritän jatkaa unia kuin olisi yö. Hetken kuluttua tajuan, että musta yö on muuttunut harmaaksi päiväksi. Otan itseni ja pojan alakertaan. Päätä särkee taas. Pichatsu ja pokemonit hyppii ruudussa kun yläkerrasta nuorin ja vanhin kömpii alas. Burana ei ole ehtinyt vaikuttamaan ja teen leivät ja puurot. Äkkiä se taas tuli kello lähelle puoltapäivää kun herrasväki on syönyt aamupalan. Pienin hieroo silmiä. Saan tekstiviestin jossa eräs rouva sanoo tulevansa tänään ostamaan joulukuusen jalkaa. Hän sitä kyseli facebook kirpparilla ja meillä on ylimääräinen varastossa. Ohjeistan miehen suorittamaan myynnin kun itse lähden iltavuoroon.
Tyttö nukkumaan vaunuihin ja nopea ehostus. En ehdi itse syömään. Onneksi mies voi lämmittää eilistä ruokaa pojalle ja itselleen. 

Lupasin myydä eräälle naiselle meidän vanhan keittiön kattokruunun. Parkkipaikalla tavara vaihtaa omistajaa ja olen 10euroa rikkaampi. Töissä menee seuraavat kahdeksan tuntia.
Illalla saan vielä ihanalta ystävältä viestin, että etsimäni valkoinen tähti on myynnissä nettikirppiksellä. Laitan myyjälle viestin ja sovin kaupat huomiselle. Olen tyytyväinen!
Onnistuin vielä illan päätteeksi nukuttamaan vauvan unikoulun ohjeiden mukaan. Voittaja fiilis!

perjantai 12. joulukuuta 2014

vanhan talon ovet






Kuvia talon (ehkä) alkuperäisistä ovista. Meillä on noin 17 väliovea, 21 oviaukkoa ja 4 ulko-ovea. Noin suurinpiirtein. On mistä kulkea!


Vanhoja ovia on talossa vain 4. Ne on tai ei ole alkuperäisiä. Vaikea sanoa. Mutta täyttä puuta ovat ja hyvin säilyneet. Nämä muut 70-luvulla tehdyt ovet ovat tulleet jo tiensä päähän. Ovat joko kahvastaan rikki tai jotakin muuta.. 
Talossa on tehty paljon muutoksia 70-luvulla kuten ikävä taloussiipi on rakennettu aikoinaan öljylämmityksen takia. Talo on siis ulkoapäin ollut kuin kartano, mutta tuo siipi on tullut ihanan kylmäkuistin tilalle. Talo on vasta 40vuotta ollut nykyisen näköinen.

Kuva on otettu 60 tai 70luvulla. 


keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Peli viritetty

Kyllä liitutaulumaali on sitten hieno keksintö. Kerta kaikkiaan. Tarkoitus on sitä vielä johonkin kohteeseen käyttää. En tiedä olenko sitä nähnyt koskaan kenenkään seinällä, mutta tulipa omaan kotiin sitä kokeiltua.


Vessan seinä oli ensimmäinen kohde. Toistaiseksi myös ainoa. Tässä on ollut niin laulun sanat kuin piirrustuksia. Nyt keksin ihan uuden pelin. Sen hienon pelin nimi on "vessa ristinolla". Minä olen nyt avannut pelin ja mies jatkaa omalla vuorolla. Siirto per vuoro. Tässähän voisi ajatella, että pystyy huijaamaan kun pyyhkii edellisen siirron ja muuttaa sitä. Vaan eipäs voi. Kannattaa ottaa kännykällä kuva seinästä. Tietysti!?
Mutta sille vastapuolelle ehkä ei kannata tätä kertoa. Pitää aina pidättää itsellä huijaamisen jalo taito :)

tiistai 9. joulukuuta 2014

Täydellinen lehtilaatikko


Aikaan (kierojen) hyasinttejen. Onpa todella kivan näköistä kun kaksi käyrää kukkaa on ikkunalla. Joku vikako näissä on vai joku isompi ongelma? Olisi pitäny valita se joulutähti sieltä kaupasta. Ainiin. Sehän on myrkyllinen kissoille ja lapsille.



No mutta, ei se kukka siitä kaunistu vaikka päällä hyppis. Ja tämäki piti olla joulukukka. Ehtii kumartaa lattialle saakka ennen kuin joulu on. Julmaa huijausta. -kyllä minä niin mieleni pahoitin-


Näissä blogeissa pitäis esitellä täydellisiä kuvia täydellisistä kynttilöistä ja ihanasta arjesta jossa sotkulle ei ole tilaa. Aika usein blogi kuvat on tyynyistä tai jostain hopeisista kynttiläjaloista joissa palaa ihana iso kynttilä vain kuvauksen ajan. -No nyt mulla ei oo semmosta kuvaa kun kirppiksellä ei kukaan tämmössii myy. Otan tähän loppuun kuvan meidän lehtikorista. Sekin on nätti. Ja jouluun kuuluu erilaiset laatikot. Peruna-, porkkana-, lanttu tai lehtilaatikko.

maanantai 8. joulukuuta 2014

Pojan huone


Pojan huonetta tänään katselin ja mietin vielä mitä viisi vuotias oikeasti tarvitsee. No ainakin sängyn ja maton. Mutta se kaikki muu? Taulut tai huonekalut? Verhot?
Kun oikein tätä pyörittelen niin mieleeni tuli sekin, että miksi ikkunaan edes laitetaan verhot roikkumaan. Onko se jokin vanha perinne vai pimennystä varten? Usein huomaa kaikumista kun verhot on pois. Syy saattaisi löytyä kodikkuudesta.






Edellisessä tekstissä kerroin, ettei pojan huone ole vielä valmis. Ehkä se valmiiksi saattaminen on pidempi ajanjakso kuin viikko tai kaksi. En usko, että huone näyttää samalta koululaisen tai opiskelijan silmin. Elämä on muutosta varten. Ja pojan huone näyttää nyt pelkistetyltä, mutta odottaa asukkaansa omaa kädenjälkeä näkymään.



Tämä iso ikkuna (joka löytyi Fb kirppikseltä) oli tarkoitus laittaa johonkin makuuhuoneeseen. Nyt se on eteisessä "paraati paikalla". Kuitenkin nuo makuuhuoneet on nukkumista varten joten siellä tämä kaunis taulu olisi mennyt kyllä piiloon!

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Vierashuone 2 esittäytyy







Tässäkin huoneessa on toteutettu äidin hulluutta ostaa huonekalut ja tavarat kirppistyyliin. Päiväpeitto on pentikin, mutta löysin sen yllättäen kirpparilta. Pitkään tuumasin, että 20e on paljon, mutta peittokin on kaunis.

Pöytä on tullut facebook kirpparin kautta ja tuoli antiikkiliike escuderiasta. Päälliskankaan vaihdoin itse.


Lamppu tuli matkaan kirpparilta. Yleensä testaan paikanpäällä toimivuuden. Tämä vanhan näköinen lamppu huusi hyllyssä "ota minut" ja minä otin. Kupu on muovia, joten sopii lapsillekkin hyvin. Ei mene säpäleiksi jos tippuisi lattialle.


Seppele seinällä tuli meille aikoja sitten, sekin saattaa olla jonkun itse tekemä?




Verho on itsetehty. Minä en ole sitä suinkaan ommellu, vaan löysin sen neljän euron hintaan!


Riviera maisonin tyynyn päällinen on vanha kirppislöytö. Silloin en edes tiennyt mikä tuo maison on. Eikä meillä tuota sarjaa löydy. Gantin tähtityyny tuli joulupukilta aikanaan.

Tämä huone ei ole siis käytössä lainkaan. Halusin sen silti laittaa "kuntoon". Meillä on näitä huoneita...