Vessa

Projektit ja remontit on paljon kiinnostavampia kuin opiskelu! Käsiin maalia ja taas elämä hymyilee. Nytkin käsissä näkyy Tikkurilan värikartta, kiireessä hanskat unohtuu!

Viimeisin äidin pikku "homma" lähti taas yhtä erikoisella tavalla liikkeelle kuin ...aina. Nyt Facebook kirppiksellä oli myynnissä kaakelilattian maalia. -Sitähän minä justiinsa tarviin.

Sain koko setin; tela, pensseli, pohjamaali ja harmaa kaakelimaalin ihan pikkurahalla. 

 Ensin vanhaa silikonia pois ja lattian esikäsittely joka pestiin pois ja lattia sai kuivaa 12 tuntia.

 Noin kaksi vuotta sitten maalattiin persikan väriset kaakelit seinältä ja yläosan tapetti poistettiin. Ei tullut uutta, mutta siistimpi vain maalaamalla. Vihreä lattia sai jäädä, ehkä vähän laiskuuttakin.

 Ensimmäinen maalikerros ja havaittu ongelma nro 1; maalia lattiakaivon päällä. Katsotaan miten tulee kestämään, kun korjasin virheen maalaamalla muovin päältä!

Ei muuten tullut sen hienompi, mutta kyllä minulle vaan passaa. Pari seiskaa ja viihtyvyys on taattu! 

Työpaikka (hakemus)

Vaihdetaan työ. Annetaan tarjolle koko paketti ja harmaat hiukset. Kotiäidin hommat.

 Edellinen työntekijä katosi mystisesti..

HELP!  ;) 

Toisinaan jaksaa kirjoittaa blogia ja huomaa, että aikaa on yllinkyllin. Itse aiheutettu "ruuhkavuosi" ilmiö on siitä hauska kun arjessa huomaa menettäneen ei vain järjen, vaan myös muistin! Huomaan aika usein että,  "hoitovapaa" on hoitovapaalla sivuseikka joten täytyy ihmisen olla aika kiireinen. En ehkä suosittele YAMK opintoja jos lapsilla ei ole hoitopaikkaa. Monen (perheen lisäksi kaikki ketä tämä koskettaa..) mielenterveys kiikkuu laidalta toiselle.

Hoitovapaa sana on ainakin jo valovuosia vanha. Käsittääkseni tähän ei liity minkäänlaista vapaata eikä mitään hoitamista. Kaikki vapaa on täyttä työtä ja hoitaminen on "juosten kusten" tekemistä. Ai miksi? -No mitäpä tekee vaikkapa yksi vuotias kun käännät selkäsi hoitaaksesi jonkun asian. Juuri silloin kun isomman lapsen jättämät aamupalan astiat on korjattava tiskikoneeseen tai pyyhkiä lattiasta nuorimman heittämät puurot. Silloin tämä 1-vee neito kiipeää pöydälle, ottaa juomalasin, kaataa sen, nousee seisomaan ja liukastuu mehuun. Ja kun tämän kaiken tietää, niin "juosten kusten" korvaa hoitamisen, ihan vaan siksi, koska sinulla ei ole aikaa viedä nuorimmasta ensiapuun. 

Ja sekin on huijausta, että hoitovapaalla hoidetaan lasta. Tämähän ei ole siis totta. Päivät usein on sitä lapsen tekemän sotkun siivoamista. Ja koska se sama sotkija kiipeää joka tuolin ja hyllyn päälle, se siivous ei ole siivousta vaan "juosten kusten" tekemistä. Edelleenkin. Joka perspektiivistä tarkasteltuna.

Aikataulun pettäessä isommainen jää esikoulun pihalle yksikseen ja kattila jää kaappiin. Olet silti ehtinyt katsoa peiliin viikko sitten ja jaksanut painella syljellä tukkaasi ruotuun. Turhamaisuus huokuu kasvoiltasi lasten vanhempainilloissa kun naamakin jäi kampaamatta ja kaupassa pidät lompakkoa vasten reittäsi, ettei kukaan näe tahraa joka ei lähtenyt autossa kynnellä rapsuttaen. No, eihän tuokaan vaaralliselta kuulosta. Jos vaikka kokeilisin joskus! -jep-

Vanhassa talossa nuortuu!

Rakkaus vanhaan.... aitoja asioita ja oikeanlaista tunnetta. Sitähän jokainen haluaa kotiinsa. Ihanaa "mummola" fiilistä tähän 30 luvun taloon. 

Mutta paljon ei ole jäljellä siitä 30 luvun talosta... Onneksi tunnelmaa voi hakea vaikka pitsiverhoilla...

Verhot on löytänyt tiensä kotiin kälviältä, erään vanhemman naisen kaapin perältä . Lähdin häneltä ostamaan mattoa ja lopulta hän esitteli minulle verhoja! Tämmönen kun olen, mikään ei riitä.

Tässä sitä vanhaa ja alkuperäistä tuhotaan. Vanha, jo 79 - vuotias konesaumakatto oli ehjä, mutta ruosteessa. Tulevia vuotokohtia oli näkyvissä. Joten parempi vaihtaa nyt, ettei ihan niin kosteissa tunnelmissa tarvitse olla.

Uusi katto on konesaumakatto eli paras mahdollinen. Sille on annettu 50vuotta takuu ettei ruostu läpi ja työlle 20 vuoden takuu. Minä olen sitten 20 vuoden kuluttua jo 35 vuotias! ;)

Muutama kuva pihasaunasta.  Olin niin iloinen kun sain tuon puukorin kympillä! Se on aivan uusi, mutta kirppiksen kautta meille eksynyt. 

 Meidän pikkutytön ruusut 💜

Istutin ne vuosi sitten tytön kastejuhlaa varten. Nyt ne kiittää taas kukassa. Ruusuja pihalla on monta lajia, näissä on vain suurin tunnearvo. 

Kukkapenkin muutos

Kun jotain projektia oikein tuijottaa niin siitä tulee  mörkö. Semmonen "mää en nyt ihan ehdi" eikä "oikein edes kiinnosta" tyyppinen ongelma. Ja kuitenkin sisällä palaa roihu joka tahtoo sanoa, että oot sinä melko laiska tapaus.

Meillä on näköjään reilu 3 tuhannen neliön tontti. Tähän kuuluu onneksi vain muutama kukkapenkki eli perennoja. Niiden kanssa eläminen on ollut hirvittävää ja anteliasta.  Niiden tuoma mielipaha on syventänyt vihan tunteita monivuotisia ja leviäviä kukkia kohtaan.

Siispä lapioon tarttuminen on vaatinut ponnisteluja, mutta saatuani jälleen ilmaista työvoimaa se tuntui jo helpommalta. (Pari riemun kiljahdusta)

Tämä kukkapenkki on sarjassaan jo neljäs jonka tuhoan. Jokaisessa on toistunut sama kaava; ikivihreitä hitaasti kasvavia tilalle.

Ei ehkä sovi tähän vanhaan tyyliin, mutten millään jaksa nyppiä rikkakasveja.

Eihän tämä mitenkään kaunis ole!

 Olen lahjoittanut tästä useille eri ihmisille. Pyysin somessa ihmisiä hakemaan kukkia ja niitähän tuli. Saatiin niin sanotusti luonnollista poistumaa ennen lapion iskua.

2kpl kääpiövuorimäntyjä.
Alppiruusu.

Vaaleanpunaiset ruusut!
Kohta kukkii.

Makuuhuoneen muutos

Joskus sitä ajattelee ja toisinaan ei. Ainakin lasten toimintaa jos seuraa.

Kun me muutettiin tai oikeastaan kun me remontoitiin taloa ennen muuttoa, mietittiin aika tarkkaan mitä tulee tehdä ja mitä ei. Vai olinko se minä joka mietin ja suunnittelin sisustusta.. Taisin olla!

Alussa kartoitus oli selvä; lähes joka huone ja joka nurkka vaatii tekemistä. Ei kelpaa emännälle, niin ei kertakaikkiaan kelpaa.Toisaalta talo oli oikeastaan niin hirvittävissä väreissä, ettei oikein tiennyt mistä päästä tai huoneesta lähtisi isolla kädellä repimään ja luomaan uutta. Silloin makuuhuoneen ruskeat tapetit tuntui luksus jutulta; edes joku on suht järkevän näköistä. Siispä meidän makuuhuoneen ruskeat tapetit sai jäädä!

Toisaalta lapset saattaa vaikuttaa asiaan.

Miten meni noin niinku omasta
mielestä?

 No myönnettäköön. Olihan nuo aika 90-lukua. Eletään talossa joka on lähes 80 - vuotias,  joten ei tästä muutoksella huonompaa voi tulla!

Lapset ja mielikuvitus saa aikaan
monenlaista...

 Saattaa olla, että pieni hermojen menetys tapahtui. Siitä tuo revitty kaistale seinässä. Olen vain ihminen ja johonkin se valtaisa pettymys täytyy purkaa. Ketutti liikaa katsella isoa seinää jossa tapetti oli pilalla. Tuota mönjää kun paperitapetista ei saa irti. Katosta puhumattakaan. Vanha mikälie kattomateriaali imaisi itseensä minkä kerkesi.

Vanhat hyvät tapetit. Viimeiset
hetket!

Välietappi.

Valmis! Huomaa, ettei ole verhoja. Eikä muuten tule!

Yöpöytä toimii kirppis löytö.
Kukkapöytä!

Eri parit on nämä pöydät ja eri
aikaan kirppikseltä ostettu. 

Lähes kaikki on käytettynä meille tulleet. Peili löytyi jyskistä
ja lamput Ikeasta. 

Tämä penkki on kuulemma
matkannut alkujaan Jyväskylän
lähettyviltä.

Penkin myyjä kertoi puhdistaneensa
penkkiä maalista todella pitkän
ajan. Ihana rosoinen pinta!

Komuutti muutti alakerran lasten
olohuoneesta tänne meidän iloksi.
En halua tähän piirustuksia tai
tarroja!

Loppukevennys. Musta hevonen!

Lomamuistelot osa 2

Loma. Tai kenelle loma?

Kyllä sitä saattaa miettiä kun ennen loman loppua käy mielessä, että kotona olisi helpompaa. 

Silti pieni ihminen ei voi tietää mitä on edessä ja kuinka suuria pettymyksiä tai ilon aiheita saattaa tulla vastaan.  Sitä jos vain jumittaa kotona ja elää sohvalla niin saattaa pian tylsistyä! 

Tarkoitus ajaa Vuokatista Jyväskylään ja sieltä Turkuun laivalle.

Eli...

Sehän nyt on selvää, että tässä kohtaa lomaa tulee taas uusi pettymys ja äidin raivari. Ollaan oltu reissussa useampi yö ja matkaa olisi tarkoitus jatkaa. Eikä sen tarvitse olla iso pettymys, ihan perus "risteilynne onkin peruttu vaikka olette sen jo maksaneet" tyyppinen ongelma riittää. 

Hienosta ja suorastaan upeasta palvelusta voi kiittää Tallinksiljaa kun saimme varatuksi huomattavasti kalliimman risteilyn ja buffetit koko perheelle. Edellisen risteilyn hinnalla tietysti! Helsinki Tukholma. 

Ei makiaa mahan täydeltä. Tietenkään. 

Matkaa vuokatista Jyväskylään on ihan mukavasti. Onneksi hotellissa oli ylikallis ravintola ja pikkuruinen huone ilman varattua vauvan matkasänkyä. Ei se nyt tässä kohtaa kipristänyt mahan pohjaa, ainakaan enempää kuin juuri sairastettu oksennustauti. Vaan annappas olla, kun suoristat kintut sängylle ja hotellin palohälytys alkaa soida. Ei auta kun pukea päälle ja lähteä ulos. Käytävillä on porukkaa kuin toiminta leffoissa. Toiminta vain puuttuu.

Tämä kaikki vain siksi, kun joku naulapää oli
lämmittänyt vettä huoneessa ja käryyttänyt peittoa.
Niin. On se mahdollista.

 Aamu valkeni ja poika kalpeni.  Hetken päästä sain kävellä hotellin käytävälle ja ilmottaa siivoojalle ilo uutisen. Hänen naamasta näki, ettei ollut hänen päivänsä. Sitä kun rapatessa roiskuu.

Pojan luja tahto lähteä laivalle sai aikaan sen, että pusseja kerättiin kyytiin, että olisi helpompi tuotokset heittää roskiin. Ja pussit tuli käyttöön. Sen sanon.

Ei mopolla moottoritielle. "Ei vapaata vangita voi".
Älä ny ittees telo, tyyppinen tien tukko.  Kivoja.

 Jos nyt vielä jotain hyvääkin, niin pojalle oli jätetty hyttiin karkkirasia ja meille terveiset Siljan myyntipuolelta.

Hulppea risteily. En muuta voi sanoa. Commondore luokan hytti on hki-sto reitillä ihan omaa luokkaansa.  Vaikka mies ensin mietti kehdataanko me "näillä vaatteilla tuonne mennä" niin kyllä kehdattiin.

Hytti ikkuna kerroksessa 11 ja keskellä edessä.

Aamupalan jälkeen hytin ikkunassa Tukholma!

Commondore Lounge saunaa sai varata omaan käyttöön.
Upea. En muuta sano.

Lomamuistelot osa 1

Auto täyteen vaatetta ja tavaraa. Viime hetken päätös ottaa sittenkin suksiboxi mukaan ja änkeä sekin tavaraa täyteen. Lapset autoon ja vyöt kiinni. Äiti tarkistaa ettei romua jää lojumaan liiaksi lattialle,  on sitten kivempi tulla takaisin kotiin.

Helkkarin raskasta tuo reissuun lähtö! Ja kun viimein päästään lähtemään niin isi istuu kyytiläisen paikalle ja äidille jää kuskin paikka. Ikään kuin leikissä missä yksi jää ilman tuolia.

Maantiellä asetetaan navigaattorin mukaan nopeus siten, että ihan ei tuu sakkoja, mutta joka välissä saa painaa jarrua tai ohittaa. Teiden pakastinarkut tukkii tiet ja muodostaa usein ryhmiä kuin marketin kylmäaltaat konsanaan.

Perillä kohteessa lapset on nälkäisiä ja väsyneitä. Huumori ei kuki eikä ruoki ketään. Reissussa lapset ei edes syö kuin kotona, joten ongelmia piisaa. Oikein sydämessä asti riipii kun 1-vuotias vinkuu ja viskoo käsiä, ettei vain lusikka osu keskinaaman tunneliin.

Kylpylä on onneksi koko perheen juttu. Onneksi kohteesta sellainen löytyy. Kiva polskia venäläisten ja muiden turistien kanssa samoissa altaissa.  Pienempäänkin porealtaaseen mahtuu änkemällä yllättävän monta uimaria yhtä aikaa.

Vaan totuus se kylpylän ihanuudesta paljastuu kun ensin nuorin oksentaa, isi Yrjöää,  äiti ripuloi ja muu seurue seuraa perässä. Kyllä yhessä on kiva jakaa ihan kaikki loma muistot. Näitä on sitten kiva muistella jälkeenpäin. Harmi, ettei kuvia ihan kaikesta tullut otettua.
.

Pihasauna

Sauna. Mitä jos sen laittaa kuntoon? Mitä siihen tarvitaan?
Kyselin talon edelliseltä omistajalta pihasaunan historiaa, eikä hän tuntunut tietävän. Kuitenkin tiesi sen, että käyttöä on ollut 15 vuotta sitten. Edelliset omistajat olivat purkaneet lauteet ja kiukaan niiden ollessa läpi puhki palaneet. Siispä viimeisistä löylyistä on jo aikaa.

Nuohooja kävi tarkastamassa kameran avulla hormin kuntoa ja antoi luvan laittaa puukiukaan kiinni. Kiuas ostettiin uutena, niiden tarjonta käytettynä (hyvä kuntoisena) on olematon. Lauteiden tekoon otettiin ilmaista työvoimaa (perheestäni) ja runko on sinkitty ja ns valmis kiinteä runko. Lauteisiin valittiin kuusilautaa sen edullisuuden vuoksi. Kaikki pinnat on käsitelty värillä MUSTAMARJA jota on käytetty sauna suojaan ja sauna vahaan. Osa maalauksesta on kesken. Muuri pinnat olisi haaveissa maalata mustaksi kuten lattia myös.

Tässä muutama kuva ennen ja jälkeen;

 Mustamarja sävy on mustaa haaleampi. Tummanruskea. Joissakin pinnoilla ja eri valoissa hiukan savuisen oloinen sävy.

 Naulakko löytyi antiikkiliike Escuderia sta.  Halusin maalata sen, koska osittain pinta oli huonossa kunnossa. Ensin koukut irti, hiominen, puhdistus ja uusi maali pintaan. Mielestäni vanhassa on jotain, mitä ikeasta ei saa. Vaikka toisaalta sitä tavaraa siellä paljon onkin.

 Verhot ja verhotangon sain äidiltäni tai ainakaan vielä hän ei ole rahaa niistä pyytänyt...

 Harvia kiuas jossa on vesisäiliö. Meillä tulee saunalle vain kylmä vesi.

 Kuusilauteet on oksaiset, mutta toimii ihan yhtä hyvin kuin joku kalliimpi puulaatu.  Alla kuva käsittelyn jälkeen. Hiukan tummemmat vaikkei kuva kerro koko totuutta. Vaaleana lauteet on kauniit, mutta en usko sen toimivan noen kanssa kovin pitkään.

 Peiliä etsin Facebookin kirppareilla.  Hain mallikuvan googlettamalla ja tein ostoilmoituksen. Alla kuva peilin reunasta jota aika jo syönyt;

 Peilin reunat maalasin perus kalustemaalilla. Samaa maalia kuin naulakossa ja ilman sävyä.

Mitähän sitä seuraavaksi tekisi? Talon maalaus voisi olla kattoremontin jälkeen paras juttu. On se tämä näprääminen kivaa touhua kun muuten niin rauhallisella hoitovapaalla!