Powered By Blogger

lauantai 21. helmikuuta 2015

Puu kaatuu!

Poika katsoo telkkaria ja pienin nukkuu. Isi on töissä. Tietty! Niin... mitäs mun pitikään tehdä? Oltiin puhuttu ehkä viikko sitten männyn kaatamisesta pihalta. Se oli ajatus, joka lähti viime kesänä harmituksesta. Istuttiin riippumatossa pojan kans jätskiä syöden ja tuijotettiin tuota suurta puuta. Leikittiin ettei sitä olis ja airinko paistaisi herkuttelijoiden kasvoille...

...Niin, mitä mun piti tehdä? No soittaa vaikka lupa puun kaadolle. Nehän on varmasti niin pitkissä kantimissa, että kaupungintalon puhelinvaihteesta pääse edes eteenpäin. Eikä metsurin aikataulu varmaan sovi kuin kesälle, että ehtii asiaan itekki tottua. 

No jaa... lupa tuli samana päivänä ja...

Äkkiä metsuri pääsi paikalle.
Seuraavana päivänä.



Tähän nyt uutta tilalle... juuret on isot ja kanto suuri. Pihan siistiminen puusta onkin sitten ihan oma juttunsa...

perjantai 20. helmikuuta 2015

Aterian korvikkeet ja proteiinipatukat

Kävin kaupan patukka hyllyllä. Lähinnä katselin näitä laihdutus suklaapatukoita. Mietin mitä eroja niissä on ja mitä ihmettä proteiinipatukka sisältää vs. ateriankorvike. Ja onko proteiinipatukat tarkoitettu vain bodaajille tai karppaajille?


1) SISÄLTÖ per patukka
a) nutrilet ateriankorvike 56grammaa, on tarkoitettu korvaamaan ateria. Hiilihydraattia 22g, proteiinit 13g  ja vitamiinit/kivennäisaineet yli 20kpl mainittu.Energiaa kaikkiaan 200kcal.

b)rainbow proteiinipatukka 50grammaa (mansikka), hiilihydraatit 17,5g ja proteiini 16g. Mainittu ravintokuitu 2,3grammaa. Ei vitamiineja, suolaa 0,03g. Energiaa kaikkiaan 189kcal.

c) atkins vähähiilihydraattinen patukka 60grammaa. Tässä on hiilihydraattia 26,2g ja proteiinia 18grammaa. Ravintokuitu 9,4grammaa. Suola 0,44g. Tässä patukassa on eritelty hyvät ja pahat "hiilarit" eli "polyols" hyvät on 12,6g joten huonoiksi jäävä osuus hiilihydraateista on 3,1. Energiaa kaikkimeen 218kcal.

2)MAKU
Paras on tuo rainbow mansikka. Se maistuu melko lähelle tavallista patukkaa. Tosin makuaisti on ehkä oppinut kestämään näitä tuotteita. Atkins on maultaan makein ja sopii hyvin kahvin kanssa. Nutrilet on minusta maultaan heikoin, siihen toki lisätty niin paljon. Hinnoissa varmasti eroja, rainbow edullisimpana. 

No, tänään salaattia ja pirtelöä. kuin eilenkin! Einekset pois listalta!

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Nutraajan alkutaival

Nyt lähtee! Viis metodeista tai yhtään mistään. On älytön nälkä ja huono olo. Ei voi kun laihtua. -Näin ajattelee reilu kolkyt vee äiti keskellä "laihdutuspirtelö" lupaustaan. Kaapissa on proteiinipatukkaa ja kahden makuista pirtelöä. Näistä kahdesta tykkään kaakaosta, siinä on jotain enemmän kuin mansikassa. Jotain sellaista, mikä helpottaa tuon litkun kurkkuun kaatamista.


Ehkä tässä joku kilo on lähtenyt. Salaattiakin on mennyt useampi kilo. Balanssi edes jossakin asiassa.

Joskus olen kyennyt nauttimaan näitä laihdutus pirtelöitä ja patukoita ainoana ravintona ja huomannut myönteiset tulokset. Vaan eipä se mennyt takaisin tule.  Nyt kun pitää jaksaa lapsien kanssa touhuta, niin päätin etten korvaa kuin muutaman aterian päivässä juoden kaakaopirtelöä.

Eipä silti... tänään tuli leivottua. Söin yhden...



maanantai 16. helmikuuta 2015

Fasepookin mammat

Facebookin mamma- ryhmä. Niin siinä lukee, kun avaan facebookin ja katson mitä ihmisille tänään kuuluu. Jään hetkeksi miettimään mitä tuon "otsikon" alle sisältyy. Jo ensimmäinen ajatus on, etten tarvitse tällaista. Jokin kummallinen "voi ei" ajatus hiipii mieleen. Me ollaan niin outo perhe muutenkin. Kolme lasta ja yksi niistä taivaassa. Eihän me kuuluta mihinkään tavalliseen porukkaan. Eikä minua voisi kukaan ymmärtää. Silti menen porukkaan mukaan.. kai uteliaisuus voitti.

Ryhmässä on mukana niin monenlaista. Yhtenä päivänä minulle tuntematon äiti etsi toisia äitejä joille voisi harjoitustyönä tehdä vyöhyketerapiaa. Innostuin heti! Hänen "harjoitus" tehtiin meillä kotona. Käytiin läpi alueita mitä jalanpohjasta löytyy ja sieltähän kuulkaa löytyy! On omat alueet keuhkoille, suolistolle tai aivoille. Olo tuollaisen jälkeen oli unelias ja jotenkin toisaalta voimaantunut. Vaikea sitä on pukea sanoiksi kun rentoutus on niin unettavaa. Taisin tosin puhua kokoajan etten nukahtaisi!

Eilen menin (itsenikin yllätykseksi) mamma kahveille. Ensimmäiseksi kun ajattelin etten kehtaa. En siis kehtaa mennä omana itsenä vieraaseen paikkaan kahville. Toisen perheen kotiin. Vaikka työkseni käyn kotisairaanhoitajana ihmisten kotona, olipa ihmiset vieraita tai ei.

Eilen astuttuani tähän vieraan kodin eteiseen ymmärsin, että tein oikein kun rohkaisin itseni ja lähdin kahvittelemaan. Itselleni tuli olo, että olen hyvin tervetullut ja seura on mukavaa. Ja lopuksi sanottakoon, että voisin itsekin tällaista järjestää. Tämä on nykyaikaa ja tulevaisuutta. Ei pidä pelätä jotain mistä ei tiedä mitään!




maanantai 9. helmikuuta 2015

Afrikantähti

Hetki omaa aikaa ja äiti villiintyy. Otin peiton ja pastillin, ajatuksena levätä flunssaa pois. Ääni on kuin raastinrauta ja lihaksisto kipeä kuin olisi piesty. (Mitkä lihakset?)
Lehti kädessä lepo on sellaista lepoa, missä toivoo nukahtavansa, mutta ajatukset vie mennessään. Tämä ideoitten tulva ja myllerrys. -ei siinä paljon nukuta-

Joskus on liian vähän aikaa ja joskus ei vain jaksa lukea. Ei edes lehtiä. Ja monestikko olen mielessä suunnitellut tämänkin (ainoan) lehden tilauksen lopettamista. Joka kerta kun lasku tipahtaa kädestä keittiön pöydälle voisin vannoa sen olevan viimeinen..

Tänään löytyi tämä kiva idea lastenhuoneeseen ja googlasin heti paremmat kuvat. (Eiköhän tämäkin pidä tilata kun ei voi elää ilman!) 


Näkeeköhän näissä lakanoissa unta
timanteista ja rosvoista?

Mattona kiva! Voisi siirtää pelilaudalta
nappulat tähän mattoon!!

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Varhaiskasvatus

Joo eihän se mikään kasvatus kuukausi olekkaan. Eikä liiemmin ole takuuta onnistumisesta. 
Toisaalta onko pakko tehdä niinkuin ohjeissa sanotaan? "Istuta maalis-huhtikuulla..."
Nyt on helmikuu ja pihalla lunta. 
Silti, tämä piti tehdä juuri tänään. Aurinkoisena sunnuntaina pojan kanssa. Mennään sen mukaan mikä tuntuu parhaalta ja kun molemmat puutarhurit oli jo niin malttamattomia, että yhtään päivää ei voitu odottaa tätä ihmettä. 

Tässähän on se varauloskäynti, että jos ensimmäinen kokeilu epäonnistuu niin maaliskuulla laitetaan uudet! 
Ei tämä NIIIIN vakavaa ole!

Alle sentin paksuiset pikku kiekot...

Vesi vanhin voitehista...

Ylimmässä turpoaminen alkanut..
Alemmassa ei vielä vettä.

Kuin taikatemppu! Jokaisen "kapselin" keskelle jäi
siemenelle pieni kolo.

Näitä istutettiin..

Nyt vaan odotellaan. 2-3vko kuluttua
aloitetaan lannoitus.



perjantai 6. helmikuuta 2015

Puutarhaunelmia vol. 2

Ihana aurinko ja ihanan likaiset ikkunat! Ei viitsi säleverhoja kuitenkaan vetasta eteen vaan menoks pihalle! 

Sormet ristiin, että näiden tulevaisuus on pitkä ja vihreä..
Lumityöt kun tuli tehtyä niin pikana sisähommiin ennen kuin tyttö herää päikkäreiltä.

Ostin alesta muutamat ruukut, kukkasia ja multaa. Mitään käsikirjaa tai ohjeistusta asiaan ei nyt ole, joten luotetaan "kantapään kautta" tekemiseen. Ensinnäkin tuo rainbow multa, jossa mainitaan viherkasvit, on aivan hiekkaista. Mistäs minä tiedän kuuluuko olla näin, mutta kestotestinä seurataan tilannetta kesään. Viherkasvit valitsin lähinnä sen mukaan mitä uskon pitäväni hengissä. Murateista minulla on yksi onnistumisen kokemus. Hän on säilynyt elossa jo kolmatta vuotta.

3v pikkuherra.
Haaveena toki olisi kasvihuone tai ainakin perunamaa joka todennäköisesti ensi kesänä tehdään. Meillä oli muutama kesä sitten tomaatteja ruukuissa pihalla ja niistä tuli hyviä. Hallaöinä harsoa suojaksi ja kasvi kiitti punaisilla tomaateilla. Mitään suuritöistä en tähän elämäntilanteeseen taho, mutta jotain pientä lapsille. Pihalla on kolme isoa omenapuuta, kirsikkapuu, päärynäpuu, luumupuu, mustaherukkaa, punaherukkaa, vadelmaa ja raparperiä. Mansikat puuttuu. Se on pakollinen juttu meidän talossa. 

Mansikat ja tomaatit kokeilussa...
 Mielenkiinnolla jää nähtäväksi kuinka nuo taimet lähtee kasvamaan... täytyy vissiin googlettaa "kuinka onnistua jos ei osaa" käsikirja puutarhan hoidosta...

Alelaarin satoa.

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Villasukat

Voiko ihananammin ilta alkaa, kun ystävä tuo villasukat ovelle ja jää rupattelemaan kuulumisia. 
Tai kun ystävä tulee perheensä kanssa viettämään mukavaa päivää minun ja lasten kanssa. 
Tai kun naapuri ilmoittaa tarvitsevan vyöhyketerapiaan asiakkaita ja saapuu kotiimme "hoitamaan tätä väsynyttä äitiä".

Nipistäkää jos mä herään tästä. 
Heräisin ihanasta unesta. 
Tämä riittää, että kaikki on hyvin. 


maanantai 2. helmikuuta 2015

Hyvää maanantaita!


Hyvää alkanutta viikkoa sulle ja mulle! Isi lähti töihin ja ensimmäinen kotipäivä lasten kanssa.

 Epäilisin, että siellä töissä ne isit miettii kuinka rankkaa tämä kotona olo on. Kuinka ehtii tehä ruuat, siivota ja hoitaa lapset. Ja onhan se. Just voitin afrikan tähdessä viisi vuotiaan ja kaakaohon tuli pikkuse liikaa kermavaahtoa. Aivan yli oli mennä ja lasiselle pöydälle. Tänään syödäänkin eilistä keittoa ja odotellaan pieniä vieraita kylään. Ei kuulkaa paremmin vois mennä. Paitsi se eilinen soppa on vielä lämmittämättä. Ja mitään en oo siivonnu. Noh... aina ei ehdi..

Ai niin...tässä oli niitä kaloreita.
hups.

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Jauhelihakeitto

Sunnuntai, tuo työläisen tuplapalkan työpäivä ja koululaisen vapaapäivä. 
Äidin päivistä sunnuntai on niitä päiviä kun tehdään kaikki samoin eilen kuin myös huomenna. Jännintä on nähdä nukkuuko pienin tunnin vai kaksi päiväunillaan tai kitiseekö viisivuotias ruuan laadusta vai määrästä. Kumpi tulee ensin; kitinä vai naamanvääntelyt. Se selvinnee kohta.



Se on jauhelihakeitto-päivä. Tässä perheessä se on niin sanottua riskiruokaa. Veikkaan, että sanomista tulee ja paljon. Viisivuotias ehtii keittiöön ja pettyy vielä kun nakit on jääkaapissa paketissaan eikä lautasella. Sellaista pettymystä on vaikea näin aikuisena ymmärtää. Se on varmasti henkisesti raskasta kun nakkeja ei voi syödä joka päivä. En osaa kuvitella sitä lapsen tuskaa ja pettymystä.

Vaan sitäpä poika ei tiedä, että äiti otti 5litran kattilan. Siitä jää ruokaa pakkaseen. Äitinä toki olen lukenut tämän facebookissa kiertävän tekstin jossa sanotaan, että uhkailu/lahjonta/kiristys on kuulemma henkistä väkivaltaa. No, ehkä se sitä on kun professorit tai psykologit näin sanoo. Meillä tämä "jos et nyt syö kunnolla niin syödään tätä samaa ruokaa koko viikko" sisältynee tähän ei sallittuun toimintaan äidin puolesta. Kylläpä sitä saa taas hieroa lasta pirkan pumpuliin ettei mee pilalle. Vai olisko joku muu merkki tehokkaampi?