Kun yksi ovi sulkeutuu on tuhat avoinna..
Niin. Onko näin? Jos jostakin varmasta ja pysyvästä joutuu pois, onko olo turvaton vai turvallinen? Tuoko epävarmuus tulevasta todellakin jotain hyvää elämääni.
Liian moni kysymys on vailla vastausta ja puhua ei saata sellaisesta, joka on kesken.
Uusien tuulien keinuttaessa tätä venettä on yhtä asiaa varmempi olo. Perhe. Se on mikä on ja pysyy. Mun turvasatama johon voin luottaa. Olen onnekas.
En lähtisi satamasta, ellei työt maanantaina kutsuisi. Kolmisen viikkoa töissä. Mutta, niinkuin ruotsinlautat minäkin palaan kotiin. Ihana kesä ja kärpäset. Sitten syksyllä olen jossakin. Olenko kotona vai työssä. Saanko opiskelupaikan?
Syksyn tullen voi asiat olla monen käänteen takana. Joskus asiat ei ole omissa käsissä. Niin se hyvinvointi yhteiskunta kuulkaas pyörii. Yksilön harteille ei jää ajattelu vaan pelkkä tekeminen. "Kehäraakkeja ja kuninkaita".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti