Joulu on antamisen aikaa. Äidit ja isät kiiruhtaa ostamaan legoja tai suosikki pehmoja. Niitä säilytetään varmassa piilossa parisen viikkoa, annetaan pukille ja lapset luulevat tonttujen tehneen paketit. Joukossa on aina pettymyksiä tai niitä kalsareita jotka kutittaa villansa takia. Mummo ei tietenkään voi tätä ymmärtää kun ei tiedä lasten teknisistä vaatteista. Niiden alle kun ei villahousuja näillä keleillä tarvita.
Tänä jouluna omat lapset saa kierrätettyjä leluja. Jotakin uutta voi olla joukossa. Olen löytänyt kirppikseltä kirjoja joita edellinen lukija on joko säilyttänyt hyvin tai unohtanut nurkkaan. Palapelin jonka muovit vielä koreilee paketin päällä. Ja kuinka mahtavasti löytyi pojan toivomat angrybirds tossut kirppikseltä. Ja sanon heti kärkeen, etten tee tätä rahan takia. Siitä ei ole kysymys.
Äitini eli lasteni mummi sanoi tässä joku viikko sitten, että ei toivo joulun olevan kulutusjuhlaa. Siispä heidänkin lahja on kirppikseltä! Hinta ei ole tärkein. Vaan ajatus. Mutta jos hinta olisi tärkein niin ehkä minäkin ostaisin vauvalleni burberryä ja pojalle sähköllä toimivan auton.
Mutta ehkä kaikki ei ole samoilla linjoilla joten sukulaislapset saa uudet lelut.
Pidän kovasti tästä ajatusmallista! Meillä lapset saa tänä vuonna uusia lahjoja, mutta määrässä noudatetaan tuttua ja turvallista. Yksi henkilökohtainen ja pari kolme yhteistä.
VastaaPoistaKiitos! Muutama uusikin tulee ostettua. Sähköhammasharjaa kun ei oikein vihtis käytettynä antaa ;)
VastaaPoista