Powered By Blogger

perjantai 16. tammikuuta 2015

Makuuhuone

Tiedän, että toisilla on upeat makuuhuoneet joissa tyynyt on aseteltu kauniiksi asetelmaksi. Ikkunassa komeilee pellava verhot tai hartaasti harkitut sävyt. Sänky saattaa olla huoneen arvokkain kaluste. Molemminpuolin sänkyä pitäisi olla samanlaiset yöpöydät tai edes valaisimet. Tai sitten on niinkuin meillä. Helppoa ja vaivatonta. Tässä muutama kuva. Tyyliä ei ole, kalusteita ei ole hankittu yhtäaikaa, saatikka mietitty niiden yhteensoveltuvuutta. Kalusteet on ostettu eri paikoista ja eri huoneisiin. Taulun paikalla on muutossa paikkaansa hakenut ankkataulu, joka nyt "vaan on siinä". 

Minulla on yksi vanha tuoli tulossa yöpöydäksi, kunhan saan ensin aikaa kulumaan muutama vuosi eteenpäin ja tytön pinnasänky muuttaa vintille. Sitä ennen tuoli olisi vain tiellä. Pinnasänky pitää olla niin lähellä minua kuin suinkin mahdollista. Haluan kuunnella lapseni hengitystä. 


Timantit on ikuisia...
Makuuhuone on samanlainen kuin ostettaessa. Tämä huone ja kylppäri on vielä alkuperäiskunnossa. Tarkoitan sitä alkuperäistä tilannetta, kun me saimme talon omistukseen. Jää nähtäväksi tuleeko tästäkin joskus vaalean haalea vai loppuuko innostus remontoida näitä sisätiloja.
Nalle odottaa taas leikkejä.
Isoveljen hylkäämänä pääsi
paraatipaikalle.
 Pitäisi laittaa tyttönalle tuon pojan viereen. Lelut kuitenkin heräävät henkiin aina yöllä. Ja tuo pieni on ainoa lelu yläkerrassa. Lelut ei ole vain leluja. Ne on myös lapsen ystäviä. 

Tuo iso seinätähti on luultavasti jonkun itsetekemä. Styroksia ja jotain askartelupaperia? Itse löysin sen kirpparilta! 


Kirppislöytö.
Pinnasängyn reunapehmuste on lainassa ihanalta ystävältäni. Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena! Ihan niinkuin lasten vaatteiitakin olen saanut lainaksi!

Ikkuna on kuin koru. Onko pakko laittaa verhot
jos ei taho?
Kattolamppu on aikoinaan ostettu olohuoneeseen, kun asuimme pienessä talossa lähiössä. Tähän taloon tuo lamppu ei ensin päässyt ollenkaan. Tyyliltään hiukan... moderni. Vaikka onhan siinä timantteja ja kaunista muotoa. Joten makuuhuoneeseen tämä nyt vaan "kelpasi". Ja sekin on ollut hilkulla, ettei lamppu olisi päätynyt kattoon lainkaan...
Tiedättehän ne kierretyt muovit jotka on lampun kuvun ympärillä? Ne läpinäkyvät sellofaanit jotka on helpointa vain leikata saksilla, ettei mene koko päivää hukkaan. No, uutena lampussa oli tätä sellofaania ja muutenhan lamppu on jotain ohutta sifonkia tms päältä. No niin. Mielikutus liikkeelle: mies+sakset+ lamppu jossa sellofaani päällä. Ja mitä tapahtuu? Mies leikkaa sellofaanin ja sifonkin läpi turhankin innokkaasti ennen kuin ehdin hätään. "Mistä minä tiesin, että tämä on jo sitä lampun varjoa?". - Niin. Mistä. Siellä kaupassahan me tätä lamppua katsottiin yhdessä. Ja pitkään. 

Onneksi oli lankaa ja neula.

Sänkyrunko on ostettu käytettynä.
meillä se on ollut jo 4vuotta.
Toimii vieläkin ;)

Vuoden 2020 yöpöytä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti