Powered By Blogger

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Välittäminen

Poikani tekemä sydän juuri sinulle!
Välittäminen. Se sana joka kuulostaa tutulta, mutta häipyy jonnekkin arjen ja kiireen taakse. Sellainen välittäminen mitä minä koen, on ystävällisyyttä ja ymmärtämistä. Paljon kaikkea ja kaikkea sen ulkopuolella. Mitä minä voisin tehdä, että välitän? Ehkä se on sitä, etten hukuta itseäni negatiivisiin ajatuksiin, rakastan itseäni ja saan siitä voimaa jaksaa välittää myös muista.

Omia lapsia on helppo rakastaa ja he ovat täydellisiä virheineen. Heitä kohtaan vaatimukset ovat selkeät; kunniotus vanhempia ja muita kohtaan sekä toimitaan sääntöjen mukaan. Näillä meidän perheessä pärjää pitkälle. Ja rakkaudella hukutetut lapset osaa antaa rakkautta myös takaisin. Sitä ei tarvitse silloin pyytää. Ei tarvitse viisi vuotiaalle sanoa, että halaa äitiä tai voisitko kertoa rakastatko minua. Sana "rakastan" tulee pojan suusta ihan soljuvasti kun ollaan lähekkäin.

Olen saanut elämääni yhden ihanan ystävän joka on ehkä huomaamattaan opettanut minulle yhden tärkeän asian. Hän on sen sanonut ja tiedän hänen sitä myös tarkoittavan. "En puhu pahaa ystävistäni".Se on totta. Hän ei puhu. Se on merkillistä. Ja kuinka kateelinen tästä voi olla! Se luonteen lujuus kun ihminen on hyväsydäminen. Sehän on outoa!? Ehkä tein salaa uudenvuoden lupauksen ja yritän nyt ajatella maailmaa positiivisin silmin. Se tuntuu jo nyt helpolta.

On minunkin elämässä ollut katkeruutta ja ahdistusta. Varsinkin kun oma lapsi kuoli hoitovirheen takia. Hän syntyi kuolleena. Silloin olin vihainen kaikelle, jojaiselle ja varsinkin pienten lasten äideille. Sitä vihan määrää ei voi selittää. Vihasin valoa ja naurua. Ihmisiäkin. Ihan ilman syytä. Silloin oli pahaolla. Se ihmisen huonovointisuus tekee ihmisen sairaaksi. Sellainen minä olen ollut. Inhottava katkeroutunut ihminen, joka vihasi kaikkea. Siitä on tultu pitkä matka. Vuosia jo yli kuusi. Kuitenkin tätäkin kokemusta rikkaampana, tiedän ettei ihmisen negatiivisuudella tai pahan puhumisella tarvitse olla mitään merkittävää taustalla. Väsymys ja uupumus saa ihmisen toimimaan ihan älyttömällä tavalla. Silloin on vaikea välittää itsestä ja taatusti myös muista. Se on niin tätä päivää.

Elän nyt elämäni parasta aikaa! Meillä on tyttö joka valvottaa korvatulehduksen takia, poika joka jää pois päiväkodista, että saan kelan kuntalisän, hitokseen lainaa maksettavana ja remontteja joihin budjetti ei riitä. Aikaa liian vähän yhtään mihinkään ja kaikilla ystävilläni on varmasti asiat paremmin. Toivottavasti ystävillä on asiat paremmin, siittä vaan. Elämä on tässä ja nyt! Pitää mennä ja tehdä asioita nyt eikä odottaa huomiseen! Matkustaa tai jammailla kotona. Mikä nyt sopii kenellekkin. Minulla on kaksi lasta ja vakituinen työ. Saan olla kotona syksyyn saakka ja nautin kotiäitiydestä, kiireettömästä elämästä ja siitä, että kaikki on hyvin. Nyt on helppo hengittää. Helppo olla minä.

Välittäminen taitaa olla sitä, että välittää itsestä ensin. Jos voi rakastaa itseään, niin voi rakastaa muita. Ja jos välittää, ei voi toivoa kuin parasta itselle ja läheisille. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti