Powered By Blogger

tiistai 20. tammikuuta 2015

Pojan makuuhuone



 Se mielen rauha ja ihana tunne kun saa jotain tehdä käsillä. Vaikkei käsityöt ole minun "juttu" enkä taida siinä kovin hyväkään olla, mutta ei se mitään. Jokainen tekee tyylillään ja minä niinkuin osaan.

Mummin Bernilla. Lainassa jo kymmenettä vuotta.
 Kone hyrrää ja ommelta tulee. Vaan annas olla kun alalanka katkeaa tai neula menee poikki. Nämä on niitä vastoinkäymisiä joiden takia en opiskellu tekstiilialaa. Ja tästä samasta syystä minun saumuri on ollu kaapissa toista vuotta. Muistaakseni siihen tuli joku vika... liian paljon lankaa sekasin.

Pojan sänky. Ja uudet
"Verhot"
 Huomaa tuo valkea tuoli... minun yöpöytä saikin toisen omistajan. No, jospa se ajan kanssa palautuu alkuperäiselle omistajalle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti